Tässä terveystiedon kirjaa silmäillessäni, mieleeni heräsi muutama miete alkoholipolitiikasta ja tästä Suomen verotuksesta. Suomessa laskettiin alkoholin ja tupakkatuotteiden verotusta vuonna 2004 ja sen jälkeen holin verotus on noussut taivaisiin. Nykyisin halvin siideritölkki maksaa keskimääräisesti 2,30€ ja vastaava olut n. 95 snt. Lidlin repertuaaria en ota huomioon, koska tämän kauppaketjun tuotteet eivät ole kaikkien kansalaisten ulottuvilla.
Disclaimer: tämän ei ole tarkoitus olla minkään sortin alcohol-pride propaganda, vaan silkkaa pohdintaa. Puolet menee keskimääräisen yleistyksen piiriin, enkä ole huomioinut tässä kenenkään elämäntapavalintaa esimerkiksi uskonnon tai muiden henkilökohtaisten syiden perusteella alkoholista kieltäytymistä tai ”kerran kuussa yksi olut” ajattelevaa ihmistä koska tämä asia ei kosketa heidän elämäänsä millään lailla.
Alkoholiveron korotuksen tarkotuiksena on kukkahattutätien ja -setien mukaan ollut hiillitä suomalaisten alkoholin kulutusta merkittävästi. Maallikkonäkökantani tähän asiaan on seuraavanlainen (en siis ole perehtynyt tilastoihin enkä muihinkaan numeroihin, sillä ihmiset eivät ole vain jossain virtuaalimaailmassa liikkuvia bittejä vaan hengittäviä ja eläviä yksilöitä.): Eihän tässä ole mitään logiikkaa. Tulen perustelemaan näkökantaa muutamaan seikkaan vedoten.
1) Suomalaisten kulttuuriin on kuulunut alkoholin nauttiminen jo ammoisista ajoista lähtien. Verotus ei tule koskaan muuttamaan kenenkään kulttuuriperimää ja suullista tai non- verbaalista viestintää. Uusille sukupolville tulee aina välittymään n.k. ”aikuistumisriitit” jotka katsotaan kuuluvan maamme kulttuurisidonnaisiin asioihin. Vaikka asioista ei puhuttaisikaan, näkee tuore sukupolvi omilla silmillään joko telkkarista, katukuvasta tai ihan lähimmäisistään kehitysmallin.
2) Varallisuus. Verotuksen nostaminen vaikuttaa ainoastaan keskituloisten ja hyvätuloisten ihmisten alkoholin kulutukseen. Heillä on varaa kaikkeen: peruselintarvikkeista terveyspalveluihin saakka sekä kustantaa jälkeläistensä samat kustannukset sekä myös heidän harrastustoiminnan tukemiseen. Vähävaraisten matalapalkkaisten, opiskelijoiden ja työttömien suhdetta alkoholiin ei voida muuttaa. Laskennallisesti 50% kaikesta vuotuisesti kulutetusta kirkkaasta alkoholista juovat jo muutenkin kohtuukulutuksen ylittävät henkilöt, eli siis ”puliukot ja -akat”. He eivät tule koskaan vähentämään ostoskoristaan keskiolutta vaan vähentävät ruuan ja terveyspalveluidensa kulutusta, eli siis suomeksi: Raha heidän ruokarahastaan pienenee. Heille verotuksen korottamisesta ei ole mitään hyötyä, kulutus tulee saada pienenemään muilla tavoin. Alkoholistien terveys siis huononee ja suoraan sanottuna hampaat mätänevät suuhun. Opiskelijoiden tilanne tuntuu samankaltaiselle, erotuksena on muut matalasta opintoetuuksista maksettavat kulut ovat materiaalikustannukset opintoihinsa. Vetoan tässä momentti 1:een, nämä kulkevat käsi kädessä. Vähävaraisilla matalapalkkaisilla henkilöillä ehkä alkoholin kulutus laskee, mutta vain marginaalisesti. Heidän alkoholinkulutukseen vaikuttavia tekijöitä löytyy henkilön omasta suhtautumisesta elämään ja tulevaisuuteen. Verrattuna hyvätulosiin, heillä on enemmän ongelmia ratkaistavanaan niin taloudellisesti kuin henkisen hyvinvointinsa kannalta. Tämä on fakta.
En ymmärrä, miten hintojen nostamisella saadaan kauaskantoisia vaikutuksia. Ihmiseltä viedään raha, eikä puututa niihin tekijöihin mitkä laukaisevat henkilön tarpeeseen juoda nimenomaan niiltä ihmisiltä joilla on ongelmia. Suomen poliittisista maatapyörittävistä kuluista ynnä muista ”liian isoista asioista tavallisen pulliaisen ymmärtää” en ole hajulla, mutta ihmisten käyttäytymismallin päälle ymmärrän.
Täsmennän vielä: Tämä oli VAIN pohdintaa, enkä koe loukanneeni mietteilläni ketään poliitikkoa, jotka pyörittävät näitä numeroita.